Alunperin miehen kanssa puhuttiin, että lapset saisivat olla noin kahden vuoden ikäerolla. Sitten tuli uusivuosi, tyttö täytti puoli vuotta. Takana on megalomaaninen lenssuputki ja nyt päällä on vauvarokko. Silti nämäkään eivät ole kyenneet hellittämään tautia nimeltä vauvakuume. Mielestäni on jotenkin suloista, että miehellä on vauvakuume.
Yritän olla laskematta, miettimättä, kuumeilematta. Laskematta päiviä mahdolliseen testipäivään, saati sitten LA:aan. Olen yrittänyt täyttää sairaslomalaisen päiviä jollakin järkevällä tekemisellä, etten ajattelisi vain tätä yhtä asiaa. Olen aloittanut edellisestä raskaudesta ylijääneen raskausvitamiinipurkin tyhjentämisen. Ei siitä ainakaan haittaa ole.
Emme ole puhuneet "projekti kakkosesta" tosielämässä kenellekään. Yhdelle blogimaailmasta tutuksi tulleelle ihanalle kerroin asiasta kasvotusten tavatessamme, mutta muuten kukaan ei tiedä. Olen toki sanonut, että toinen saa tulla, jos on tullakseen, mutta en ole kertonut mitään oviksen jahtamisesta tikkujen avulla, greippimehusta puhumattakaan. On helpompaa, kun kukaan ei kysele, joko tärppäsi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän käynnistäsi kommenttia. Arvostaisin sitä kovin!