Tänä aamuna mies tuli tavallistakin hövelimpi ilme aamulla vastaan, kun tämä mörökölli kaivautui sängystä. Kysyin heti, että mikäs noin hymyilyttää? Mies otti syliinsä ja sanoi nähneensä unta, että kerroin olevani raskaana. Ollapa niin parin viikon päästä.
Ovisaika on nyt hyödynnetty (vaikka en tiedä, tapahtuiko sitä tai jos tapahtui, niin milloin, koska en tehnyt ovistestiä enää sen kp13:n negan jälkeen, ehkä parempi niin). Kaksi päivää oli aika hervottomia tuntemuksia toisen munasarjan kohdalla. Mietin, oireileeko vanha kysta siellä vai saiko vahva e-vitamiini, raskausvitamiinit ja greippimehu jotakin tuollaista aikaiseksi.
No, nyt alkaa ne pisimmät päivät, piinaviikot. Kaksi viikkoa pitäisi jaksaa odotella. Onneksi ensi viikolla alkaa isämiehen loma, niin ei ehdi tätä asiaa pyöritellä päässänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän käynnistäsi kommenttia. Arvostaisin sitä kovin!