Olen yrittnyt pysytellä vähän taaempana mammafoorumilta. Mutta kun kone on meidän perheessä auki käytännössä koko hereilläoloajan, väistämättä tulee eksyttyä sinnekin. Olen yrittänyt paeta kaikkea siellä tapetilla olevaa; toisten plussauksia, odotuspuolen kuulumisia, omia kiertopäiviä sekä yrityskiertoja, omia ajatuksia tästä kaikesta, niin positiivisia kuin negatiivisiakin, elämää vauvahaaveilun ympärillä.
Jotenkin niiden ihmisten raskaudet, jotka tunnen livenä, eivät tunnu pahalta, vaan voin oikeasti iloita heidän puolestaan. Mutta miten tuiki tuntemattomien ihmisten ilo tuntuu minusta pahalta? Etenkin, jos tärppää yrityskierrosta yksi. Myönnän, olen ensimmäistä kertaa elämässäni kateellinen siitä, ettei minulla ole kasvavaa vauvavatsaa. Samalla yritän tolkuttaa itselleni, että nyt mennään vasta yk4:ssa. Monet, monet ovat yrittäneet vähintään puoli vuotta, monet paaaljon pidempäänkin. Mutta kun perusluonteeni on tämä, kärsimätön ja malttamaton. Kaiken pitäisi tapahtua just eikä melkein. Mutta tosi koville tämä ottaa, kun ei yhtään tiedä, milloin raskautuu vai onnistuuko raskautumaan. Tapahtuuko se ensi kierrossa, sitä seuraavassa, puolen vuoden päästä. Olotilaa helpottaisi kummasti se, jos joku kertoisi, että uusi raskaus tärppää silloin ja silloin ja uutta vauvaa saisimme odottaa saapuvaksi xx.xx.2013.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän käynnistäsi kommenttia. Arvostaisin sitä kovin!