Kitkerää

Tunnen erään mamman, jonka elämä on yhtä kuin vauva. NaamaKirjan päivityksissä ei ole koskaan mitään muuta kuin "vauva sitä vauva tätä". Elämä on yhtä vaaleanpunaista hattaraa, vaikka ei varmana ole. Kenenkään elämä ei ole. No, tämä mamma raskautui ekasta yrityskierrosta. Nyt alkuraskauden onnea hehkutetaan joka paikassa. Mun oli aivan pakko laittaa hänen päivityksensä FB:sta piiloon, kun en enää kestä.

Pieni katkeruuden siemen... itse asiassa en ole katkera, vaan kade siitä, että heillä tärppäsi heti. Olisihan se ollut hienoa pyöräyttää toinen tenava vielä tämän vuoden puolella. Realisti minussa nostaa päätään ja muistuttaa, että olisi ollut aika ihme, jos raskaus olisi heti alkanut meidän päätettyä jättää ehkäisy pois ja lähteä yrittämään lasta. Toki jossittelen, että olisimme voineet jättää ehkäisyn aiemminkin pois, mutta itseäni hirvitti elämä kahden alle puolitoistavuotiaan temperamenttisen vaavin kanssa kotona. 

Kuin kohtalon ivana samana päivänä kuin Täti tuli kylään, postiluukusta kolahti raskaustestipaketti. Eipä sitä vähään aikaan tarvita.