Olen yllättynyt siitä, miten kroppa tuntuu erilaiselta synnytyksen jälkeen. Aiemmin en tiennyt mitään kuukautiskivuista. Olin ihan huuli pyöreänä, kun kaverit kertoivat, että joutuivat jäämään kotiin sairastamaan opiskeluista tai töistä, kun eivät menkkakivuiltaan kykeneet lähtemään ovesta ulos. Synnytyksen jälkeen minulla on ollut neljät menkat ja muutos entiseen on ihan selvä. Pärjään pääosin ilman särkylääkkeitä, mutta kipu alavatsalla, valtaisa turvotus ja kokonaisuudessaan höntti olo on mulle aivan uutta.
En ole koskaan aiemmin tuntenut ovulaatiota. Ekassa kierrossa minipillereiden jälkeen ihmettelin, mikä ihme on, kun toista puolta alavatsasta jomotti. Niin, että oleminenkin oli vähän vaikeaa. Minulla on aina ollut vähän haasteellinen suolisto ja pistin oireet sen piikkiin. Sitten seuraavassa kierrossa sama. Muistin edelliskuukauden tuntemukset ja sitten välähti: "ekaa kertaa elämässäni tunnen ovulaation". Onhan se jännää, että sen voi tunnistaa. En kuitenkaan jätä kaikkea pelkkien tuntemusten varaan. Kaapissa on myös ovistestejä. Tosin viime kierrossa olin vähän huuli pyöreänä, kun eka liuskatesti näytti plussaa, mutta digi negaa, seuraavana päivänä oli toisinpäin. No, luotin kropan tuntemuksiini.
Mieheni isäkuukausi alkaa tänään. Voi, kuinka hyvään saumaan se tuleekaan. Olen seuraavat kuusi viikkoa töissä. Minulla ei ole koko päivää kotona laskea ja odotella, tsekata netistä seuraavan kierron päiviä ja mahdollista laskettua aikaa, jos tästä kierrosta tärppäisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän käynnistäsi kommenttia. Arvostaisin sitä kovin!